AMMATTIKUVAAJA

Vanhuus tulee. Kun 70 oli hiihdetty täyteen joku kysyi, että miltä se seitsemänkympin eläkeläisen elämä tuntuu. No, ensimmäinen päivä meni mukavasti, seuraava päivä huonommin. Lieneekö sitten ystävien kera nautitulla Odessan aidolla kuohuviinipullomäärällä ollut vaikutusta.

Loppuliukuahan tämä on. Vetelät suot ja korkeista puista kuvaukset olen jo jättänyt nuoremmille. Vaan fakta ja fiktio edelleen sekoittuvat kuvausmaailmassani mukavasti keskenään. Laajasydämisesti edelleen innostun uusiin kokeiluihin. Myös kirjaideoita pohdiskelen edelleen. Uusia aatoksia on, – vaan mistä voimaa aloittamiseen.

No, pari on työn alla: Pekka Punkarin ”Hannun luontokuvausopas” ja Lauri Kettusen, Petteri Törmäsen ja itseni ”Pohjoisen taivaan alla” perustuu ryhmämme tekemään filmiin, joka esitetään TV:ssa joulun – uudenvuoden maissa.

Tämän hetken lähes kaikki energia uppoaa 2007 avatun Hannu jäljet luontokuvakeskuksen kuvapuolen pyörittämiseen, kolme kertaa vuodessa uudet kuvat framille.

Näin nyt alkavalla lokakuulla 2011.

Ennen kilpailin, siellä täällä, kyllä nytkin kuvia lähetän, vaan vauhti kilpailuissa pakkaa olemaan liian kova, vanha kuvineen tippuu kieseiltä ennen loppusuoraa. Huonoista kuvistahan se tietenkin johtuu. Nykykuvatilanteessa vilpitöntä onnea kaikille, jotka pysyvät kiesien kyydissä kuvineen maaliin asti. Onhan noita, Lintukuvan pojat, karhu-Lassi, sekä Benga ja Jopi, jotka jatkavat Pohjanmaan perinnettä. Ja käykääpä Pitkäsen Eskon sivuilla. Siellä sitä näkee, etteivät ideat vanhenemiseen lopu.

Nostan ODESSAN kuohuvaa kaikille luontokuvan ammattilaisille, kun vihdoin sain myös oman osuuteni sivuille. Lupausta ja yritystä on kyllä ollut.

Tiedän kyllä, että ryhmässä on parempi lentää kuin yksin. Mutta habitus heikkenee ja hoppu vain lisääntyy.

Viekäähän tytöt ja pojat entistä innokkaammin Suomen luontokuvaa maailmalle! Mainetta ei kannata tavoitella, se tulee itsestään, kun hyviä kuvia on riittävästi ollut näkösällä.

Helsinki Schoolin vakuuttelu maailman valloituksesta on parasta, mitä valokuvataiteelle on tapahtunut – heidän mielestään. Lukekaa ihmeessä Juha Suonpään kirja ”Valokuva on IN” (Maahenki).

Hannu Hautala, fil. tri h.c. eläkeläisen habituksella.

Etelä-Pohjanmaan Töysässä synnyin 1941, ja Kuusamossa olen asunut 33 vuotta.

PS. Oikeastaan ainoa ongelma elämän kentässä tällä hetkellä on se, että olenko minä vai Rautiaisen Lassi kadehdituin suomalainen ammattikuvaaja?