Minun maisemani

Minun maisemani -kilpailu oli upea menestystarina, siitä kasvoi tiettävästi maailman toiseksi suurin luontokuvakilpailu. Kilpailuun ladattiin kaikenkaikiaan 43904 maisemakuvaa 313 eri paikkakunnalta 7594 kuvaajan toimesta. Kuville annettiin ääniä huikeat 1 018 471 kappaletta ja kilpailusisvuilla oli käyty 2 181 341 kertaa kisan päättyessä. Tämä on melkoinen suoritus suomalaisilta valokuvaajilta!

Minun maisemani -valokuvakilpailu oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017 ja sen järjestäjänä on Suomen Ammattiluontokuvaajat SAL ry.

Vuosisadan valokuvakilpailu

Minun maisemani -valokuvakilpailu oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.
Valokuvauskilpailun aiheena oli suomalainen maisema ja kilpailukuvat pääsivät juhlistamaan itsenäisen Suomen 100v -juhlavuotta 2017.

Voittajakuvat näkyivät TV:ssä joka kuukausi

Kuukausittain vaihtuva tuomaristo valitsi joka kuukausi kilpailun parhaat kuvat – semifinalistit, 10 parasta ja kuukauden voittajan. Kilpailu teki kiinteätä yhteistyötä TV-1:n kanssa ja kuukauden parhaat kuvat julkistettiin kuukausittain Ylen aamu-tv:ssä (TV1). Kuvat esitteli kuukauden tuomari ja kilpailun verkkosivuilta löytyi ennakkotieto tv-lähetyksen ajankohdasta.

2017 itsenäinen Suomi täytti sata vuotta. Juhlavuosi oli avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Jokainen sai osallistua omalla tavallaan –Minun maisemani kilpailuun sai osallistua millä tahansa valokuvausvälineellä kännykästä ammattilaiskameraan. Palkintojen jaossa tärkeintä oli kuvan sisältö, joten kaikki kuvat kilpailivat voitosta kuvausvälineestä riippumatta.

Kilpailun taustavoimana toimi Suomen Ammattiluontokuvaajat SAL ry yhteistyökumppaneinaan Rajala Pro Shop, Scandinavian Outdoor ja Docendo.

Minun Maisemani -kilpailun päävoitto ilmastonmuutoksen kanssa kamppailevalle jänikselle

Kilpailun kaikkien 10 kuukauden kymmenen parhaan kuvan joukko muodosti sadan toinen toistaan hienomman maisemakuvan kattauksen satavuotiaan Suomemme kuniaksi. Näistä kuvista kilpailun päätuomari valitsi kymmenen kuvan parhaimmiston, jotka edustavat suomalaista maisemakuvausta parhaimmillaan. Sadan parhaan suomalaisen maisemakuvan joukossa oli monenlaisia toteutuksia klassista maisemakuvista omaperäisiin ideoihin. Minun maisemani -kilpailussa voitto tuli persoonalisella näkemyksellä, kuvan sanomalla ja tinkimättömällä toteutuksella. Esa Ringbomin kuva valkoisesta jäniksestä kertoo hienosti luonnon ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kohtaamisesta.

Voittaja: Esa Ringbom, Huittinen: Aikainen kevät.

Perustelut: Kaunis, runollinen kuva, joka toimii monella tasolla kertoen tarinan aikamme merkittävimmästä muutoksesta, joka muuttaa kaiken.

Ympäristö on arkinen, metsäautotie, jota reunustaa hiljattain lehteen puhjenneet koivut. Silti valokuvassa on satumaista tuntua. Kompositio on taidokas, koivut kehystävät kuvan kauniisti ja silmän kantamattomiin jatkuvat metsäautotie luo kuvaan tehokkaan syvyysvaikutelman. Tämän yhdessä pehmeän keväisen valon kanssa, sekä tien laidalla seisova metsäjänis, tekee arkisesta kulttuurimaisemasta runollisen kauniin.

Kuva on samaan aikaan kaunis ja surullinen. Kevät on jo täydessä vauhdissa, mutta metsäjänis on edelleen talviasussa, kuin toisesta maailmasta eksynyt olento. Metsäjäniksen läsnäolo tuo myös kuvaan dokumentaarista ristiriitaa. Yksi kuva voi tosiaan kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Tämä kuva onkin peili aikaan, jota elämme. Kuva kertoo aikamme merkittävimmästä muutoksesta, ilmastonmuutoksesta, ilmiöstä joka muuttaa luontoamme ja meidän elämää, pelottavalla tahdilla.

2. sija: Mikko Lönnberg, Muonio: Yö tunturissa

Perustelut: Kuusamon Riisitunturin kansallispuiston talviyön taikaa. Talvisen Riisitunturin tykkylumen peittämiä puita on kuvattu kasapäin. Tämä ei kuitenkaan tietenkään tarkoita, että nämä kansallismaisemat olisi jollain tavalla jo ”kuvattu”. Päinvastoin. Tämä kuva on kaunis maisemakuva sanan perinteisessä mielessä. Se vangitsee taidokkaasti ja pohjoisen luonnon taian. Kuva suorastaa imee katsojan mukaan yölliseen talveen, erämaan keskelle.

Kompositio on napakymppi, kuvan elementit on järjestetty kauniisti ja sävymaailma on lumoavan hieno.

Revontulet ja kuun langettamat puiden varjot luovat kuvaan harmonista tasapainoa. Voittajakuvan teeman hengessä on mielenkiintoista nähdä millä silmin tätä kuvaa katsellaan 10 tai 20 vuoden päästä, kun luontomme on väistämättä muuttunut monin tavoin, joita emme edes vielä tiedä.

3. sija: Mika Koivisto, Rovaniemi: Sininen ja valkoinen

Perustelut: Näemme kulttuurimaisemassa: kotien, tehtaiden ja sähköpylväiden keskellä Suomineidon käsivarren ja pään kuuraisena talviaamuna. Hieno oivallus kuvaajalta Suomi 100 – hengen teemassa. Sula kohta joessa muodostaa kauniit muodot kuvan keskellä ja kauniin värien ja sävyjen kontrastit talvisen valkoiseen ympäristöön. Tulee tunne, että koko kylä nukkuu vielä, vain kuvaaja on liikkeellä ja on ainoa todistaja tälle kauniin lyyriselle hetkelle, johon me muut pääsemme osalliseksi kuvan kautta. Kuva myös osoittaa, että luonnonkauneutta on kaikkialla, myös ihmisen vahvasti muokkaamassa ja hallitsemassa ympäristössä. Luonnonkauneuden, sen monien eri tarinoiden ja merkityksien löytäminen onkin yksi luontokuvaajan tehtävistä.

4. sija: Jouni Suikkanen, Lappeenranta: Lähtöenteitä

Perustelut: Lähikuvat eläimistä ovat nykyään äärimmäisen suosittuja, eikä ihme. Silti juuri tämänkaltaiset maisemalliset eläinkuvat avaavat meille usein parhaiten luonnonsaloja. Miten luonnonvaraiset lajit elävät eri vuodenaikoina, mitä luonnossa todella tapahtuu. Lähtöenteitä – teos vangitsi minut pitkäksi aikaa, ja tutkin tarkasti mitä yksityiskohdat kuvassa kertovat. Syksy on tuonut kurjet pesimäkauden jälkeen sosiaalisiin ryppäisiin, joissa valmistaudutaan yhdessä syysmuuttoa varten. Meidän, jotka jäämme Pohjolaan talveksi, mielissämme kuva herättää haikeutta, kun taas kurkien ajatukset ovat kenties tulevassa, ne valmistautuvat pitkään ja vaaralliseen muuttomatkaan talvehtimisleveyksille.

Varhaisaamun pehmeän samettiset sävyt, usva ja tyyni vesi tekevät kuvasta lyyrisen maalauksellisen. Vedenpinnan raja jakaa kuvan kauniiksi ja tasapainoiseksi. Asialla on ollut todellinen luontokuvaaja, joka on suunnitellut kaiken tarkasti jokaista yksityiskohtaa myöten, luonnonmukaisesti. Vain siten, luonnon tuntien, voi taltioida tällaisia mestariteoksia.

5. sija: Veli-Pekka Hentilä, Oulu: revontulinäytelmä maalla

Perustelut: Todella epätavallinen revontulikuva, joita näkee nykyään sosiaalisessa mediassa miltei vuoden jokaisena päivänä. Suurin osa kuvista on otettu melko perinteisin asetelmin, missä ei tietenkään ole mitään vikaa. Tämän teoksen kuvaajalla on kuitenkin ollut oma poikkeuksellinen visionsa, jonka hän on toteuttanut itsevarmalla ja teknisesti onnistuneella otteella. Lato ja pelto kulttuurimaisemaympäristössä tuovat mielenkiintoisen kontrastin ikiaikaisten revontulien leiskuille. Kuva myös jättää tilaa katselijan mielikuvitukselle: voimme kukin miettiä, kuka ladossa ihailee taivaantulia. Kenties renki ja piika? Nykyään revontulia voi ihailla monenmoisista paikoista eri puolilla Suomea. On virkistävän ilahduttavaa nähdä taltiointeja, joissa on etsitty uutta tarinaa revontulien alla.

6. sija: Pasi Markkanen, Helsinki: Merisavua auringonnousun aikoihin

Perustelut: Suomessa luonto on kaikkialla, ja kauniita maisemakuvia voi napata kaikkialla, myös Helsingissä, kuten tämä kuva osoittaa. Luodon ja talon asettelu miltei kuvan keskelle toimii loistavasti, harmaan pilvipeiton takaa hohkaavan auringon säteet tuovat kauniisti esiin railot ja yksityiskohdat jäänpinnalla. Heikon näköinen jää tuo muuten harmoniseen kuvaan uhkan tuntua. Merisavu tuo luodon ja sen nokassa seisovan talon ympärille aavemaisen tunnelman ja ohjaa katsojan huomion tarinan keskiöön: taloon luodolla. Herää monia kysymyksiä. Onko kuvaaja menossa taloon? Kuka siellä asuu? Mikä on talon historia?

7. sija: Sami Säily; Ylitornio: Juhannusaurinko

Perustelut: Hieno perinteinen maisemakuva. Tasapainoisen harmoninen, teknisesti onnistunut otossa. Miehen katse kaukaisuuteen, erähenkinen asento tuovat kuvaan tarinallisen kerroksen. Malli on aseteltu oikeaan paikkaan käkkärämännyn vierelle. Alhaalla aukeavat Suomen luonnon monimaiset kerrokset: metsästä jokeen, autotiestä erämaatuntureihin. Kuvassa on todellista luontoon kaipuun romantiikkaa. Tätä katsellessa voi haaveilla tulevasta kesästä.

8. sija: Marjo Lalli, Tammela: Torronsuon auringonlasku

Perustelut: Lumimyräkän ja talven kelmeän valon kohtaaminen tuo kuvaan hienoa kerroksellisuutta, varjojen kylmien ja ilta-auringon lämpimien sävyjen kontrasti toimii. Taustalla nouseva sahalaitainen metsä ja männyt etualalla auttavat tuomaan kuvaan hieman kaivattua syvyyttä. Auringon sijainti keskellä kuvaa männynlatvassa toimii. Kuva on teknisesti onnistunut. Kaltaiseni talven rakastajan kuva kutsuu mukaan ja saa kaipaamaan hetkiin, jolloin voi seistä korpisuolla lumimyräkän keskellä. Kuvaaja on saanut taltioitua hienon hetken, jossa luonto näyttää voimansa.

9. sija: Markus Kiili, Kolari: poroja kuin muurahaisia

Perustelut: Vähemmän taltioitu näkymä poronhoitoon. Aitaukseen kootut porot näyttävät muurahaisen pieniltä, aivan kuten autot, jotka ympäröivät aitausta. Pyöreäreunaiset aitaukset, kuuran peittämät puut ja suorat linjat rakentavat kuvaan kauniit muodot ja tekstuurin, jotka talviaamun valo ja varjot piirtävät selkeästi. Kuva toimii eri tasoilla: ihmisen muokkaaman luonnon muotojen tutkielmana sekä dokumentaarisena lintuperspektiivinä ihmisen ristiriitaisesta suhteesta luontoon.

10 sija: Pekka Raudaskoski, Mikkeli: Toukokuun tyyneys

Perustelut: Hauska oivallus Suomi 100 – hengessä. Sinivalkoiset sävyt saavat korvissa soimaan Porilaisten marssin. Juhliiko kuva Suomen metsäläisyyden perintöä ja sitä tosiasiaa, että metsä on edelleen nykysuomalaisen sielunmaisema? Vai onko kyseessä tulevaisuuden näkymä? Suomi kelluu meressä jäätiköiden sulettua. Kuva antaa katsojalle monia tulkitsemismahdollisuuksia. Päätä sinä. Lämpöväreilyn tuoma haaleus ja pehmeys häiritsevät hieman. Kuvan olisi kenties voinut hieman aikaisemmin aamulla. Kuvassa on hyväntuulista huumoria ja mielen huolettomuutta, jota luontokuviin (tai valokuviin yleensäkään) ei ole helppoa luoda.

Kilpailun päätuomari Kimmo Ohtonen

Minun maisemani – valokuvakilpailun voittajan ja finalistien valitseminen oli kaikkea muuta kuin helppoa, sillä kilpailuun osallistui yksi toistaan upeampia maisemakuvia. Oli ilo ja kunnia toimia kilpailun tuomarina. Sain ihailla upeita maisemakuvia, lukuisten kuvaajien taidonnäytteitä, jotka avasivat minulle kauniit näkymät Suomen ainutlaatuiseen luontoon. Lisäksi tuomaroinnin myötä sain katsella luontoamme aivan uusien valokuvallisten ikkunoiden läpi. Miten monipuolinen ja rikas luontomme onkaan! Minun maisemani – kuvat kuljettivat meidät halki Suomen maan, rannikolta Järvi-Suomeen, itärajan erämaista Lapin tuntureille. Mukana maisemissa olivat monenmoiset luonnonvaraiset lajit kuin myös ihminenkin. Kilpailussa nähtiin upeita perinteisiä kuvia, jotka toivat esiin maamme monenmoiset luontoaarteet. Joukkoon mahtui myös luovia ja ihailtavan omaperäisiä tulkintoja. Kilpailun perusteella ei voi sanoa muuta kuin, että luonto- ja maisemakuvauksen taso on Suomessa todella kova!

Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Lähdin etsimään omalaatuisia kuvia, jotka avaavat meille uudenlaisia näkymiä Suomen luontoon ja samalla kertovat vahvan tarinan. Lisäksi taidokkaasti otetut kuvat, jotka tuovat silmiemme eteen Suomen luonnon kauneuden, nousivat lukuisten hienojen kuvien joukosta finaaliin.

Näiden kriteerien pohjalta, yksi kuva nousi yli muiden. Tämä voittajakuva vangitsi minut täysin, niin monella tasolla. Tämä kuva pakotti minut pysähtymään. Se meni suoraan sydämeen. Voittajakuva on samaan aikaan unenomaisen kaunis ja ristiriitaisen totuudenmukainen peili luonnon tilasta.

Yleisöäänestyksen pääpalkinnot

Minun maisemani -kilpailussa kuville annettiin ääniä huikeat 1 018 471 kappaletta ja kilpailun neljä kovinta ääniharavaa saivat yhteensä huikean 73 737 äänen saaliin.

Kilpailun eniten yleisöääniä saanut kuva: Juha Lohi, Utsjoki: Lapin kultaa, 21839 ääntä